tiistai 22. lokakuuta 2013

Sekopäinen syyskuu

Syyskuu meni niin etten ehtinyt tiikeriä sanoa. Joten sanon sen nyt: tiikeri.

Syyskuu 2013. Reippaalta näyttää.

Elokuussa asetetuista tavotteista klaarasin kaikki, paitsi etten muistanut ostaa hippiteetä. Ja käsilläseisonta jäi ilman todistajia. Mutta tein jopa enemmän kuin kaksi leukaa, en peräkkäin, mutta tein. Se on jo monta enemmän kuin koskaan ennen. Harjoittelut jatkuvat.

Jopa asennekorjaus erästä tappajakurssia kohtaan onnistui. Hienoa! Olen laajentanut asenneoikaisun niinkin pitkälle, että vaikka minulla on oikeasti kova kiire kirjoittaa graduun liittyvä raportti alle kahdessa viikossa valmiiksi, en suostu ajattelemaan olevani kiireinen. Pohjoistuuli tuivertakoon, tämä heinä ei lakoa.

Syyskuussa oli kaikin puolin hyvä reenimeininki. Elokuussa saavutettu arkirytmi jatkui ja liikunta maistui. Lisäksi kuukauteen mahtui harvinaisempaa herkkua, kuten sienestämistä (oli pakko kirjata ylös Heiaheiaan koska sieltä löytyi oma kuvake sienestämiselle, tuo violetti pyllistelijä tuolla loppukuussa) ja kirsikkana kakun päällä syysvaellus isän kanssa Laipanmaalla.

Lokakuu on reilusti yli puolenvälin. En aseta enää mitään tavoitteita. Pyrin vain pysymään järjissäni!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti